Puoli kuuta peipposesta ja kesäprojekteja...

Apr 1, 2016

Siellä se kauniisti laulaa. Livertää ikkunan toisella puolella urbaanissa ympäristössään ja lämmittää laulullaan kuuntelijan mieltä. Viikot vierivät vauhdikkaasti eteenpäin ja kohta ollaan kesässä. Multasormi syyhyä jo pihahommien pariin vaikkei omaa pihaa minulla olekaan. Viime kuussa kirjoittamani juttu kauniista mökkipihasta, valokuvaajaystävälleni Sari Tammikarille mallina toimiminen puutarhahattukuvauksissa ja käyminen kollegani Hanna Sumarin puutarhakirjan julkistamistilaisuudessa ovat omalta osaltaan vaikuttaneet intoon päästä pihapuuhailun pariin. Piha ja puutarha ovat olleet vahvasti läsnä tavalla tai toisella!

Vielä ei pääse pihalle kasvimaata kääntämään tai parvekekukkia istuttamaan. Maa on kylmää ja yöpakkasia vielä tiedossa. Vaikka peipponen kesää jo enteileekin, on parasta vielä hetkeksi tyytyä muihin puuhiin ja tulevien kylvöjen suunnitteluun.


Kuva: Sari Tammikari

Tänä vuonna olisi tarkoitus vallata vanhempien pihalla oleva kasvimaa ja laittaa se uuteen uskoon. Hyviä neuvoja ja vinkkejä tähän hommaan antaa Kati Jukaraisen, Maria Kesäsen sekä Hanna Sumarin kirjoittama kirja Keittiöpuutarha - siemenestä lautaselle. Tämä puutarhan pieni suuri raamattu pitää sisällään neuvoja aloittelijoille sekä kokeneillekin konkareille kauniiden kuvien kera. Kirja ei pureudu vain hyötykasvien kasvattamiseen vaan myös niistä saadun sadon käyttöön. Kansien välistä löytyy siis maukkaita reseptejä marjojen, yrttien ja vihannesten käyttöön. Suosittelen teosta jokaiselle puutarhailusta kiinnostuneelle!



Ystäväni, valokuvaaja Sari Tammikari, pyysi maaliskuun alussa minua mallikseen puutarhahattukuvauksiin Martat -lehteä varten. Hetken aikaa mietin olisiko minusta siihen, mutta suostuin kuitenkin. Tiedossa ei ollut ammattimeikkaajaa tai kampaajaa vaan itse laitoin itseni kuvauskuntoon. Siitäkin pieni jännitysmomentti.
  Olen tottunut olemaan kameran toisella puolella ja ohjeistamaan malleja joten kameran edessä oleminen ei ole sitä ominta puuhaa itselleni. Epävarmuus omasta itsestä ja ulkonäöstä saivat kauhistelemaan Sarin ottamia kuvia. "Olenko minä tuossa, aivan kauhen näköinen, jättiläinen ja mitkä tihrusilmät!" Miten sitä ihminen löytääkin vain "vikoja" itsestään. Ja miten oudolta tuntuu katsoa itseään jonkun muun kuvaamana, kun yleensä kuvat minusta on itseni ottamia. Jopa käyntikortissani oleva kuva ;) Mutta eihän Sarin ottamissa kuvissa mitään vikaa ole! Eikä mallissakaan. Olen itseni näköinen enkä muuksi voi muuttua. Sari tosin totesi heti kuvausten alussa, että näytän aivan Solsidanin Annalta. Kuka, mitä, häh!?
Sarin edessä kuvattavana oleminen oli ihanan luontevaa. Ei tarvinnut jännittää yhtään koko tilannetta. Ja hymyäkin irtosi! Onpahan taas jotain mitä muistella sitten vanhempana...
  Kuvassa olevan hatun ohjeet löytyvät maaliskuussa ilmestyneestä Martat -lehdestä (2/2016). Ja Marttoihin pääsee tutustumaan tästä. Ei muuten mikään turha yhdistys! Minäkin jo mietin täällä liittymistä.

Kuva: Sari Tammikari

Viime viikkoina on pitänyt kiirettä, vaikka alkuvuosi näytti hiljaiselta työrintaman puolella. Niinhän se aina on tällä alalla. Ja kun päälle laitetaan vielä maata vallitseva lama, niin haasteita riittää itse kullakin. Sinnitellään, sinnitellään... vaikka sitten sen kuuluisan suomalaisen sisun avulla. Eteenpäin pyritään tavalla tai toisella. Tällä hetkellä on monta rautaa tulessa. Toimittajan töitä, kuvausjärjestelijän hommia, markkinointia, somevastaavana toimimista ja kirsikkana kakun päällä - yhteinen kirjaprojekti kollegan kanssa. Jaiks!

Nyt se siis tuli sanottua ääneen ja totta se on. Jo monta vuotta se on ollut haaveissa, mutta aina se on jäänyt... Työparin puute, uskon puute ja kannustuksen puute ovat saaneet ajatuksen oman kirjan tekemisestä hautautumaan kaiken muun alle. Muutama viikko sitten kaikki kuitenkin muuttui. Kun kollegani otti minuun yhteyttä ja tiedusteli haluaisinko tehdä hänen kanssaan jonkun projektin, nousi pinnalle sana Kirja. Samana viikkona kävin kahden eri kirjan julkaisutilaisuudessa ja ajatus omasta kirjasta vain voimistui. Kun kerran muutkin pystyvät siihen, niin miksi en minäkin? Aihekin nousi yhtäkkiä uutena mieleen, vaikka se onkin ollut konkreettisesti läsnä omassa elämässäni jo useamman vuoden. Nyt taistellaan aikaa ja muita kiireitä vastaan, että saamme projektin käyntiin vielä tämän vuoden puolella. Jännitystä ja pientä pelkoakin on ilmassa uuden asian edessä... Pitäkäähän peukkuja!


xx,
Maija

5 comments:

  1. Onnea kirjaprojektiin:) Nain tuon hatun jossain naistenlehdessa ja siina oli ohje miten se ommelllaan. Olikohan sama?

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos paljon :) Hatun ompeluohje löytyy Martat -lehdestä. En tiedä löytyykö myös jostain muusta lehdestä!?

      Delete

Proudly designed by Mlekoshi playground