Oma koti kullan kallis!

Jan 26, 2016

Voiko makuasioista kiistellä? Voi, mutta onko siinä mitään järkeä? Onko kohteliasta ja korrektia haukkua toisen tyyliä ja persoonallisuutta ääneen ja vieläpä julkisesti? EI!

Eilen facebookin uutisvirrassa silmiini osui julkinen päivitys, jossa melkoisen voimakkain sanoin arvosteltiin erästä myynnissä olevaa taloa. Kommenttien joukosta nousi esille sanat: Kamala, hirveä, rahalla ei voi ostaa hyvää makua, mauttomuuden huippu jne. Tyrmistyin ja suorastaan vihastuin ihmisten tapaan arvostella heille tuntemattoman ihmisen omaisuutta - kotia. Ja vieläpä ääneen! Taisi muutama arvostelija jopa tuntea kyseisen talon omistajan... Kommentoijat olivat aikuisia ihmisiä. Oman kodin omistajia itsekin. Ilokseni sentään luin kommenttien joukosta myös taloa puolustavia kommentteja. Mutta en suinkaan ollut ainoa joka kiinnitti huomiota ilkeisiin kommentteihin.


Paljon puhutaan siitä miten nuoret kiusaavat toisiaan netissä ja sosiaalisessa mediassa. Arvostelevat ominaisuutta, ulkoisia piirteitä ja osaamista. Mitä tämä nyt sitten oli? Aikuiset ihmiset arvostelivat toisen aikuisen toteuttamaa unelmaa, visiota ja persoonallisuutta julkisesti. Häpeilemättä ja miettimättä sen kummemmin, että talon omistaja saattaa nähdä kommentit. Aivan kuten minäkin näin... On hyvä, että on mielipiteitä siinä missä makujakin. On myös hyvä, että mielipiteensä sanoo ääneen. On olemassa kuitenkin parempiakin tapoja sanoa oma mielipiteensä loukkaamatta henkilöä jota mielipide koskee.

En ikinä ole ymmärtänyt ohjelmien kuten Suomen kaunein koti tai Suomen kaunein piha tarkoitusta. Toki on kiva päästä kurkkaamaan miten suomalaiset ovat sisustaneet kotejaan ja laittaneet pihojaan. En vain ymmärrä miksi siitä on pitänyt tehdä kilpailu? Miksi kotien ja pihojen joukosta pitää nostaa yksi ylitse muiden? Kaikkihan ne ovat kauniita ja omanlaisiaan. Asukkaiden ja puutarhureidensa näköisiä! Jokaisella meillä on oma maku ja tyyli eikä niitä sovi laittaa numerojärjestykseen.
Siinä missä en ymmärrä kilpailua kauneimmasta kodista tai pihasta, niin en myöskään ymmärrä kauneuskilpailuja... Kauneus on katsojan silmissä!

Miksi muiden julkiset arvostelut minulle tuntemattoman ihmisen rakennus- ja sisustusmausta herätti minussa harmitusta? Siksi, että minä teen töitä erilaisten kotien parissa. Olen jo yli 10 vuotta tarjonnut sisustamisesta ja rakentamisesta kiinnostuneille ihmisille silmänruokaa ja inspiraation lähteitä toimittamalla kotijuttuja lehtiin. Olen vuosien varrella nähnyt monia erilaisia taloja ja asuntoja. Jokainen niistä on ollut omanlaisensa. On ollut romanttista, värikästä, uutta, vanhaa, minimalistista, runsasta, rohkeaa, vähemmän rohkeaa jne. Kukin koti on ollut asukkaidensa näköinen. Yhdelle yksityiskohdat ovat olleet tärkeitä, kun taas toinen on keskittynyt suuriin linjoihin. Joku on halunnut vanhaa, kulunutta ja elettyä elämää ympärilleen, kun toiselle on kelvannut vain uusi.  
Jokainen kerta olen tuntenut suurta kiitollisuutta ja jopa kunniaa, saadessani kutsun päästä kurkkaamaan minulle aiemmin tuntemattomien ihmisten koteihin. On ollut ihastuttavaa nähdä erilaisia sisustusratkaisuja, joissa vain mielikuvitus on ollut rajana. On ollut kunnia kuulla heidän tarinoitaan kodin rakentamisesta tai remontoinnista sekä sisustuksen synnystä. Vielä suurempi kunnia on ollut saada kirjoittaa heidän kodeistaan juttuja muiden luettavaksi.

Viime vuosina olen huomannut kuinka blogit, facebookin sisustusryhmät ja instagram ovat alkaneet vaikuttamaan sisustamisesta kiinnostuneiden kotien tyyliin. Epävarmuus on nostanut päätään ja mielipiteitä verhojen väreihin, sopivaan sohvapöytään tai seinän värisävyyn on alettu kysymään ensisijaisesti muilta kuin oman kodin asukkailta. On hienoa, että ajatuksia ja mielipiteitä vaihdetaan, mutta eikö ensisijaisesti pitäisi luottaa omaan itseensä sekä heihin joidenka kanssa kodin jakaa? Tehdäänkö kotia vain sillä ajatuksella, että se näyttäisi ulkopuolisten silmissä kauniilta vai tehdäänkö kotia itselle?
Monesti huomaan lukevani lauseita "Ei toi mun mies tajua yhtään mitään. Mitä te olette mieltä, kumpi olisi parempi? Tämä vai tämä?" Miehet hoi! Antakaa äänenne kuulua. Teilläkin on lupa laittaa kotianne! Kahden erilaisen sisustusmaun yhdistäminen on haasteellista, mutta eihän kukaan ole koskaan sanonutkaan, että sisustaminen olisi helppoa. On vain löydettävä kultainen keskitie tai tehtävä myönnytyksiä puolin jos toisin.

Olen jo monta vuotta seurannut Grand Designs nimistä ohjelmaa, jossa seurataa mitä erilaisempia projekteja liittyen kotien rakentamiseen. Lähtökohtana on asukkaan/asukkaiden unelma. Omannäköinen koti rakentamalla täysin uusi talo tai tekemällä sellainen esim. vanhaan myllyyn, linnaan tai jopa luolaan. Eilen alkoi ohjelman uusimmat jaksot Avalta ja haltioituneena katsoin kuinka mies rakensi itsellensä kodin vanhaan luolaan. Kyllä, luit oikein. Koti luolassa! En itse valitsisi asunnokseni luolaa, mutta pakko myöntää, että olihan se VAU!   


Meille jokaiselle koti on enemmän kuin koti. Se on turvasatama, jonne voimme paeta ulkomaailman kamaluuksia. Paikka, jossa voimme rentoutua ja olla juuri sellaisia kuin olemme. Jokainen rakentaa kodistaan omaa makua miellyttävän eikä silloin pitäisi murehtia miltä koti näyttää muiden silmissä. Myönnän, että itsekin välillä mietin miltä oma koti näyttää muiden silmissä, mutta se johtunee jo pelkästään työstäni. Oma kotini on melko pelkistetty. Koska kotini on myös toimistoni olen halunnut pitää kodin vaaleana ja selkeänä. On helpompi siirtyä kirjoittaessaan tunnelmasta toiseen neutraalissa ympäristössä. Jos rahaa olisi loputtomiin, niin omistaisin yhden mummonmökin jonka olisin sisustanut vanhoilla kalusteilla yhdistäen mukaan myös uutta. Omistaisin myös yhden modernin kakkosasunnon meren rannalla, sileiden kallioiden äärellä. Suurista, lattiaan asti ulottuvista ikkunoista avautuisi näkymä merelle. Tyyli olisi pelkistetty, puusta rakennettu kokonaisuus ja luonnon omilla sävyillä sisustettu. Näiden lisäksi haaveilen myös kivitalosta. Makuja on siis monia, jo pelkästään yhdellä ihmisellä ;)

Valehtelisin, jos väittäisin ettenkö olisi elämäni varrella nähnyt koteja jotka eivät kohtaa omaa makuani. Tietenkin olen! En minä kuitenkaan ole niitä alkanut julkisesti arvostelemaan sanoilla kamala, hirveä, mauton. Jokainen tehköön kodistaan oman näköisen ja omaa silmää/makua miellyttävän. Itse soisin näkeväni enemmänkin sitä ihmisten omaa persoonallisuutta kotien sisustuksissa. Jos haluat tehdä kodistasi linnan, niin anna palaa! Tulen mielelläni ihastelemaan linnaasi ja taputtamaan lopputulokselle. Kotisi ei välttämättä ole minun makuuni sopiva, mutta ei sen tarvitsekaan. Se ei ole minun kotini vaan Sinun!


xx,
Maija

4 comments:

  1. Kiitos Maija hyvästä kirjoituksesta!
    Asukoon kukin tavallaan :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos Hanne!
      Juurikin niin, kukin tyylillään ja tavallaan :)

      Delete
  2. Replies
    1. Antaa kaikkien kukkien kukkia. Tylsähään tämä elämä olisi, jos me kaikki olisimme ja tekisimme asiat samalla tavalla ;)

      Delete

Proudly designed by Mlekoshi playground